keskiviikkona, lokakuuta 21, 2009
E-kirjan palautus ja Creative Commons tärppejä
Kävin eilen palauttamassa lainaamani Turun kaupunginkirjaston sähkökirjojen lukualustan ja annoin samalla palautetta siitä, että laitteeseen valitut kirjat eivät rivity oikein. Olin kuulemma ensimmäinen joka mainitsi asiasta, joten näytin esimerkinkin ongelmasta ja kerroin mistä se johtuu. Sinänsä kirjaston tädit olivat sen verran vähän innostuneita lukualustoista etten ole varma siitä, että tehdäänkö asialle mitään. Kirjasivat kuitenkin ongelman ylös.
Siinä sivussa kuulin (toistamiseen) selityksen siitä, että laitteiden sisältö on vanhaa tekijänoikeudellisista syistä. Sitten kun joskus hamassa tulevaisuudessa saadaan kustantajien, tekijänoikeusjärjestöjen jne kanssa korvauksista sovittua, niin laitteisiin saadaan ostettua uudempaa kirjallisuutta. Yritin ehdottaa, että laitteisiin voitaisiin jo nyt pistää sopivasti lisensoituja Creative Commons sisältöjä. Olisin voinut yhtä hyvin puhua kiville.
En sinänsä usko, että heillä on mitään ko. lisenssejä vastaan ja mahdollisesti eivät edes tienneet mitä Creative Commons-lisenssit ovat ... mutta oh well... jos jotakuta muuta kiinnostaa niin tässä muutama vinkki ystävällisesti lisensoiduista kirjoista:
NYC2123 on tulevaisuuden New Yorkiin sijoittuva cyberpunk-sarjakuva. Se on alunperin tehty Sony PSP -pelikonsolilla luettavaksi ja sitä jaetaan myös lähdekoodimuodossa. Skaalasin lähdekoodeista ensimmäisen osan Bebookin käyttämään tarkkuuteen ja sarjakuva toimi siinä erinomaisesti (tekemäni kuvat zippinä).
Toinen mielenkiintoinen on vaihtoehtoiseen todellisuuteen sijoittuva Shadow Unit -hypermediakirja/novellisarja. Teos löytyy myös ebook-versiona joka yrittää säilyttää säilyttää alkuperäistä toiminnallisuutta mahdollisuuksien mukaan. En ole kokeillut kirjaston Bebookilla tätä kirjaa, mutta kokeilin kuitenkin hyperlinkkejä yleisemmin eivätkä ne toimineet laitteen ohjelmistolla. Valmistajan uudemmassa ohjelmistossa ja OpenInkpotissa hyperlinkkien pitäisi kuitenkin toimia. (jos joku tietää, että toimivatko ne niin voisi kommentoida)
Perinteisistä puhtaista tekstikirjoista Cory Doctorown Little Brother on ihan pätevää scifiä. Toinen mielenkiintoinen kirja on Bruce Sterlingin tositapahtumiin perustuva The Hacker Crackdown. Kirja kertoo 90-luvun alun hakkeriratsioista jotka johtivat Electronic Frontier Foundationin syntymiseen.
Suomeksi löytyy valitettavan vähän levittämisen sallivaa kirjallisuutta. Tunnetuimmat teokset ovat Henrik Ingon open source-liikkeestä ja sen historiasta kertova Avoin elämä ja fiktion puolella tieteiskirjailija Kimmo Lehtosen LUEMINUT. Lueminusta on tehty myös sarjakuvaspinoff joka ei ole CC-lisensoitu. Suomenkielisiä äänikirjoja löytyy lisäksi jokunen Librivoxista. Librivoxista löytyvistä kirjoista olen tainnut ainoastaan kuunnella Tuija Aallon lukeman Rautatien, joka oli ihan hauska ja hyvin luettu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kiitos hyvistä kommenteista ja ehdotuksista! Lukulaitteiden hankkiminen ja asettaminen lainattavaksi toteutettiin suht nopealla aikataululla, ja tässä vaiheessa pääpaino oli ehkä enemmänkin itse laitteiden saamisessa asiakkaiden tutustuttaviksi, ei niinkään siellä sisältöpuolella. Tämä siis yleisenä meriselityksenä wanhan aineiston käyttöön ja tuohon .txt-formaatin kieltämättä hiukan ikävään ulkoasuun. :)
Kunhan aika vain antaa hieman myöten, niin nuo CC-julkaisut vaikuttavat ehdottomasti tutustumisen arvoiselta alueelta.
Ja vakuutan, että jatkossakin kannattaa antaa sinne tiskille palautetta, vaikka me kirjaston tädit olemmekin yksilöitä, emmekä kaikki samassa määrin innostuneita samoista asioista. Kyllä ne kommentit kuitenkin eteenpäin viedään. ;)
No prob ja kiitos kommentista. Kiva kuulla, että tuohon rivitysongelmaan reagoitiin. :)
Olisi muuten kiva kuulla minkä verran hankinnan yhteydessä vertailitte eri laitteita ja mitä olennaisia eroja niissä kirjaston kannalta oli?
Toinen mistä olisi ihan mielenkiintoista joskus kuulla (blogatkaa vaikka) on, että millaisia kokemuksia kirjaston henkilökunnalla laitteista on.
Kuten myös siitä, että jos teette kokeiluja eri sisältötyyppien (lehdet, novellit, kirjat, feedit, hypermedia, sarjakuvat jne) toimivuudesta elektronisissa lukulaitteissa.
Tuohon hankintakysymykseen en uskalla oikeastaan mitään sanoa, koska en itse ollut prosessissa mukana. Valistunut arvaukseni on, että perinpohjaisempaa tutkimusta ja kilpailuttamista laitteiden suhteen tehdään enemmänkin siinä vaiheessa, jos lukulaitteita päätetään kirjastoon hankkia isompikin määrä.
Omaan silmään näyttää siltä (enkä todellakaan ole erityisempi asiantuntija), että laitteiden tekninen kehitys tapahtuu tällä hetkellä aika nopeata tahtia, ja kuluttajan - tässä tapauksessa kirjaston - etu olisi tarkkailla tilannetta ja seurata mahdollisesti kilpailevien formaattien kohtaloita ennen kuin tekee sitovia laitehankintoja.
Nykyisissä laitteissa (tai siis niissä, joita omalle kohdalle on osunut) ei liene suuria eroja, jos ajatellaan käyttöä nimenomaan kirjastokontekstissa. Kunhan on yksinkertainen käyttöliittymä eikä hajoa heti ensi täräyksestä, näillä ominaisuuksilla pääsee jo pitkälle. Tulevaisuutta miettiessä pitäisin hyvänä, että lukulaitteella pääsee verkkoon ja olisi jotain rajapintaa kirjastojärjestelmän kanssa, mutta aika näyttää kuinka käy.
Bloggausvinkit olivat hyviä, kiitos niistä. Meillähän onkin jo olemassa foorumi, johon tällaiset aiheet sopisivat hienosti, eli Musta naakka.
Lähetä kommentti