Ylen "Haussa heikkoja signaaleja tulevaisuuden radiosta" -kysely

Ylen radiopuolen kehityspäällikkö Tuija Aalto julkaisi blogissaan radion tulevia kehityskulkuja luotaavan kyselyn. Blogikirjoituksen kommenteissa on myös linkkejä muiden vastauksiin ja omat vastaukseni löytyvät tämän kirjoituksen kommenteista. Jos aikoo vastata kyselyyn, niin tulee mielenkiintoisempia vastauksia jos ensin vastaa ja sitten vasta lukee muiden vastaukset. (IMHO)

Lisäys: deadline on sit tänään näemmä.

Ylen mahdollistajastrategia

Olin viime perjantaina Ylen järjestämässä tapaamisessa, jonka tarkoitus oli esitellä Ylen uutta mahdollistajastrategiaa nettiväelle. Strategian idea on "vastapuolen" kiteyttämänä seuraava:

"Yle antaa julkisin varoin tuotetun aineistonsa ja palvelunsa ilmaiseksi kaikkien käytettäväksi ja hyödynnettäväksi.", lähde

Iso peukku tuolle! Myös STT:n paniikkireaktio osoittaa Ylen suunnittelevan jotain liian hyvää jotta sen voisi sallia. :)

Yleläisetkin näyttävät olevan tosissaan. Ylen hallitus ja hallintoneuvosto ovat hyväksyneet mahdollistamisstrategian ja perjantain tapaamisessa sitä esitteli Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner.

Mikä oli sitten tapaamisen anti? Kovin juttu tietysti on se, että Yle johtoryhmää myöten on avoimemman Ylen takana. Lisäksi oli hienoa huomata se, että ainakin osa Ylestä on hiffannut miten netissä tulisi toimia. Samalla Yle tuli järjestäneeksi Isossa Pajassa loisteliaan Blogi/Jaiku/Qaiku-miitin ja tapasin ekaa kertaa IRL ison liudan netistä tuttuja ihmisiä.

(Tapahtumasta netissä: Qaiku-thread 1, Qaiku thread 2, kuvia, Ylen blogientry, Anne Rongas, Kari A. Hintikka , Puheet Yle areenassa)

Kiitokset kaikille :)

Kritiikkinä tapahtumasta voisin kuitenkin sanoa, että tapaamisessa ei käsitelty ollenkaan sitä mitä Yle käytännössä voi tehdä ja mitä ei. Meinaan mahdollistajastrategiasta huolimatta Yle tarpoo tekijänoikeus- ja levityssopimusten suossa eikä ole vapaa toimimaan niin kuin haluaa. Olisi siten mielenkiintoista kuulla suurten sanojen sijaan mitä Yleläisten mielestä on oikeasti mahdollista tehdä.

Lisäksi niidenkin sisältöjen kohdalla jotka ovat levitysoikeudellisesti ongelmattomia Yle joutuu varomaan kaupallisten toimijoiden tontille astumista.

Tästä Klaus Fleming blogasi yksittäisen toimittajan kannalta ja suurista linjoista puolestaan "väittelivät" Ylen Napit vastakkain ohjelmassa Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner. (kuuntele, keskustelu)

Ohjelmassa Jungnerin pointti oli se, että kaikille on eduksi jos julkisilla varoilla kustannettuja sisältöjä käytetään uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä ja, että homma on reilua silloin kun kaikille annetaan samat mahdollisuudet.

Tämä käytäntö on käytössä mm. Yhdysvalloissa, jossa valtion työntekijöiden, kuten Nasan, julkaisema aineisto on tekijänoikeuksien ulkopuolella. Ja jos mietit mitä hyötyä tuosta on, niin netin kaikille avoimet karttapalvelut esimerkiksi ovat alunperin yksi Yhdysvaltojen vapaan karttadatan suora sovellutus.

Pentikäisen pelkona puolestaan oli se, että Yle ryhtyy jakamaan sisältöjään kaupallisilla kanavilla ja siinä sivussa estää muun kaupallisen toiminnan kehittymisen.

Pentikäisellä on pointti, mutta IMHO pelko Ylen ja yksityisten toimijoiden kanavien sotkeutumisesta on turhaa, koska se on jo tapahtunut. Nykyäänkään käyttäjää ei kiinnosta se, että miltä kanavalta digiboksille nauhoitettu ohjelma on tullut ja Ampparista pääsee sulassa sovussa lukemaan niin Ylen, kaupallisten toimijoiden kuin kansalaismediankin uutisia. Riippumatta siitä mitä Yle tekee, niin tulevaisuudessa tuo eri kanavien ja toimijoiden sulautuminen yhdeksi isoksi blobiksi ilman rajoja vain kiihtyy.

Lisäksi vähän harmillisesti Pentikäinen ei kerro Sanomien omista Creative Commons kokemuksista. Konserniin kuuluvat Taloussanomat, ITViikko ja Digitoday ovat jo lähemmäs pari vuotta lisensoineet uutisensa Creative Commons (Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen) -lisenssillä ilman suomalaisen uutismedian tuhoutumista.

Enkä keksi mitään syytä miksi Ylen siirtyminen osassa sisällöistään esimerkiksi Creative Commons (By-SA) -lisenssiin olisi yhtään sen ihmeellisempi muutos kuin edellä mainittujenkaan tekemä siirtyminen aikoinaan.

Muuten kuin siitä periaatteellisesta syystä, että Yle ei saa (tehdä yhtään mitään. :)

Muita linkkejä

• Marketing (&) mischief: How the “Finnish BBC” is embracing change
  
• Helsingin Sanomat / Pekka Pekkala: Yle perustaa kenkätehtaan
  
• Aamulehti: Verokarhu Ylen uusin ystävä
  
• Tietokone: Netti ja elämä lyövät kättä
  
• M&M: Ylen Jungner: Miksi meitä kiusataan?
  
• Savon Sanomat: Arvovalinta
  
• HS Sunnuntaidebatti: "Julkisen mediapalvelun ei tarvitse olla Ylen monopoli"
  
• Turun Sanomat: Kaupallinen media ei lämpene Ylen visioille
  
• Lehmätkin lentäis: Maailma muuttuu ja YLE mahdollistaa
• Mediaviikko: YLE laajentaa sisällön ilmaisjakelua muihin medioihin
  
• Taloussanomat: Mikael Pentikäinen kritisoi Yleisradion toimintaa
  
• Digitoday: Yle haluaa haastajan YouTubelle
  

Suomi vuonna 2030

Yleltä tulee parhaillaan Johanna Sinisalon käsikirjoittama kahdeksan osainen Suomi vuonna 2030 -minisarja, joka kertoo uutistoimisto Mediavirran meiningeistä tulevaisuuden Suomessa. Käsitellyt aiheet ovat asiantuntijoiden luomia(dystooppisia) tulevaisuusskenaarioita joihin on keskitytty draaman kustannuksella turhankin paljon. Jos kuitenkin pystyy ohittamaan liiallisen rautalangan ja ärsyttävän englishkan, niin ohjelman konsepti on herkullinen.

Varsinkin Itä-Turun palavat ghetot ja peltoja salaa kyntävät maanviljelijäterroristit ovat ihan mielettömän hienoja oivalluksia.

• Suomi vuonna 2030 YLE areenassa (jakso 2/8 poistuu 17.12.2008)

Yllättävän pienellä huomiolla sarja on kuitenkin netissä päässyt. Jotain mielenkiintoisia huomioita sentään löytyi kun googletin:

"Onko meillä jo valmis konsensus lähivuosikymmenien kehityskuluista? Siru käteen ja turvaluokitus.", kysyy Tuija Aalto Jaikussa

Toivottavasti ei ole ja toistaiseksi löytyy vielä sarjaa erikoisempiakin visioita.

"Vuonna 2100 syntyvyys on täysin kontrolloitua. Perheitä ei enää ole, vaan synnytyksen jälkeen lapsi otetaan tuotantoyhtiön huostaan.

Kuuden vuoden iässä lapsi lähetetään BB-taloon. Jokaviikkoisessa lähetyksessä rumimmat ja vähiten mielenkiintoa herättävät lapset äänestetään pois talosta. Talosta pudonneet steriloidaan ja heidät lähetetään maanalaisiin tehtaisiin pakkotyöhön tieteen ja tuotannon töihin.

20-vuotiaaksi talossa selvinneet saavat yliopistokoulutuksen. He voivat valmistua mm. lätkänpelaajiksi, juontajiksi, malleiksi, näyttelijöiksi tai laulajiksi. Viiden vuoden koulutuksen jälkeen he aloittavat uransa ja suosituimmat heistä välttävät pakkotyön.

35-vuotiaaksi selvinneet vapautuvat velvoitteistaan. Heidät vapautetaan pakollisesta ehkäisylääkityksestä ja he saavat halutessaan lisääntyä. ", DorkaM Suomi24:lla.

Tavallaan Suomi 2030:n suurin ongelma on siinä, ettei pelkkä Suomeen sijoittaminen tee jo konsensuksen tasolla olevasta dystopiasta mitenkään uutta ja yllättävää. Sense-of-wonderin tarjoamiseksi sarjan pitäisi olla joko reilusti scifimpi tai sitten draamallisempi jolloin tulevaisuus voitaisiin sulauttaa tapahtumien sekaan.

Esimerkiksi mielenkiintoisempi - ja ehkä ajankohtaisempikin - versio olisi ollut vaikka Kotikatu-tyyliin kuvattu pätkä positiivisesta skenaariosta, jossa ollaan pelastettu tiikerit sukupuutolta ja suomessa onnistuttu säilyttämään hyvinvointivaltio samalla kun ollaan siirrytty ekologisesti kestävään elämäntapaan. Tähän ympäristöön voitaisiin kuvata tavisten elämää, kuten sitä miten futis-isä vie seitsämän vuotiaan poikansa terveyskeskukseen tarkistettavaksi digikameran diagnosoitua hänen kipeän kätensä murtuneen ilmajalkapallo-ottelussa.

Tällöin oltaisiin jo alueella mitä ei olekaan enää niin helppo kuvitella, mahdollisesti optimistinen tulevaisuus on jopa yhteiskunnan sokeassa pisteessä, mutta sinänsä se on yhtä lailla mahdollinen kuin yritysten johtama poliisivaltio-Suomikin.

Lisää internet draamaa.

Zyrreboksi on julkaissut Jarmo Mäkelän lehdistötiedotteen Yle DDOS/Piratox/TeamElite tapauksen taustoista.

Kitinää:
- Opettelisivat tekemään lehdistötiedotteita. Päivämäärät, taustat lähettäjästä, mihin voi linkittää jne puuttuvat.

HS Fails teh internet

Hesarin uutinen

Hesarin lähde




Helsingin Sanomat, tuo suurin sanomalehtemme ja Valtamedia isolla kirjaimella uutisoi Ylen nettisivuille tullutta hyökkäystä. Pistän uutisoinnista vähän kritiikkia, kun lehti itse on tunnetusti vastuullisen uutisoinnin puolestapuhuja ja sen päätöimittaja, uutispäälikkö ja internetin kirjeenvaihtaja ovat blogeissaan pitäneet arveluttavana netin tapaa julkaista kaikki mahdollinen tarkistamatta lähteitä.

Elikäs:

"Laaja nettihyökkäys tukki Ylen, Eniron ja Suomi24:n verkkosivustot ... Verkkojen ja turvallisuuden johtaja Timo Lehtimäki (viestintävirasto) kertoo, että hyökkääjät eivät ole enää julkisuushakuisia harrastelijoita, vaan asialla ovat ammatti-ihmiset.", HS 16.5.2007 (07:24)

Kun kerran tiedetään, etteivät hyökkääjät ole julkisuushakuisia harrastelijoita, niin miksei uutisessa kerrottu keitä nämä ammatti-ihmiset ovat tai edes millä perusteella näin väitettiin? Jotenkin tuntuu, että viranomaisen asiantuntemuksen epäily olisi ollut liian epäkorrektia, jotta oltaisiin pistetty lehteen nuo kysymykset ammattirikollisuudella demonisoinnin sijaan. Parituntia myöhemmässä uutisessa HS muuten kertoo F-Securen Hyppösen suulla, ettei tiedetä keitä hyökkääjät ovat.

"Nettihyökkäykset tyyntymässä... Hyppösen mukaan Ylen, Eniron ja Suomi24:n verkkosivustoille alkuviikosta tehtyjen hyökkäysten tausta ja motiivit ovat yhä hämärän peitossa.", HS 16.5.2007 (kl 15.46)

Mutta, mutta kun tulee ilta ja faktoja ei ole vieläkään niin nettijuorutkin alkavat kelvata Hesarille uutiseksi, kun parempaakaan ei ole.

"Yleä vastaan tehdystä nettihyökkäyksestä epäillään suomalaista ... Ylen verkkosivuja vastaan tehdystä nettihyökkäyksestä epäillään Salosta kotoisin olevaa henkilöä, joka esiintyy netissä nimimerkillä Piratox. Hänen tietokoneeltaan olisi tiettävästi lähtenyt komento 4 300 tietokoneelle, jotka kuormittivat tiistain Ylen verkkosivuja. Piratoxin osuudesta laajaan verkkohyökkäykseen ilmestyi suomalaisen tietokoneharrastajan luotettavan oloinen kuvaus nettiin keskiviikon vastaisena yönä.", HS 16.5.2007 (20:02)

Öh, luotettavan oloinen kuvaus? Millä kriteereillä? Ilmeisesti kun on kyse internetistä, niin lähteeksi kelpaa ilman mitään ilman mitään yhteystietoja kirjoitettu webbisivu, jossa on helposti feikattava kuva ja copypastea irkistä? Mitään epäilystä ilmeisesti ei toimittajassa herättänyt, edes sivun loppukaneetti "Suuri paljastus: edelleenkin piratox on the peelo. ei se oikeasti ole mitään tehnyt. haluaa vain mainetta".

Uutisesta yleisemmin, niin olisin kyllä kaivannut tukea tai hylkäystä väitteelle ammattilaisuudesta. Jos hyökkääjät ovat ammattilaisia niin miten hitossa parikymppinen Piratox ja mainittu Teamelite tähän liittyvät? Jos heitä puolestaan epäillään syyllisiksi niin väitteen ammattilaisuudesta heidän osaltaan olisi voinut kumota. Toimittaja olisi esimerkiksi voinut ottaa yhteyden Piratoxiin ja kysyä hänen mielipidettään syytteistä, mutta ilmeisesti ei tarvitse, kun hän kerran on paha kräkkeri.

Journalistin ohjeissa lienee asiaa näistä lähteentarkistus ja mahdollisuudesta antaa kohteelle puheenvuoro jos häntä syytetään julkisesti jostain.

Kitisen tässä siksi, että blogeja, keskustelupalstoja ja internetiä yleensä pidetään niin vaarallisena, että valtionsyyttäjä vapaa-ajallaan ehdottelee nettikeskusteluihin lakisääteisiä valvojia, koska niissä voi olla väärää, laitonta tai loukkaavaa tietoa. Vertailukohtana kärjistäen pidetään vastuullista valtamediaa, joka tarkistaa lähteensä ja uutisoi asioista luotettavasit.

Väite vastuullisesta valtamediasta on sikäli huijausta, että valtamedian kulta-aikana ei ollut muuta kuin valtamedia. Nyt kun on, niin yhä useammin huomaan valtamedian uutisoinnin olevan ihan yhtä kurjaa kuin sen pahojen nettikirjoittelijoidenkin ja vastuullisuuden tarkoittavan enemmän holhoamista kuin moniarvoista journalismia.

Netti puolestaan ei harhaisesti väitä olevansa luotettava ja kaikki tietävät sen, mutta vastineeksi luotettavuuden puutteesta se tarjoaa ihan hiton paljon valtamediaa monipuolisemman kuvan maailmasta. Se, että esimerkiksi pitää ihan itse ymmärtää rasistisen paskan olevan rasistista paskaa on minusta aika pieni hinta sille, ettei olla riippuvaisia Ainoista Oikeista Mielipiteistä.

Että semmoista...

Draamaa Ylen nettisivujen osalta

Illalla oli hetken flashback vuodelta 2003. Tällä kertaa kiersi netissä linkit Ylen webbipalvelimen konffitiedostoihin, tosin olivat ajalta < 2002, mutta toisin kuin iltalehden uutinen sanoi niin ihan aitoja olivat, vähän vanhoja vain. Vähän hepposessa on luottamus ylen ylläpitoon, kun kenellekkään ei edes tullut mieleen se etteikö tiedostot voisi olla ollut tuoreita tai etteikö Yle olisi voinut sössiä tietoturvaansa yhtä pahasti kuin viimeksi. Tälläkertaa ei ollut ja ylläpito suhtautui huumorilla kokeilijoihin (esim tässä /etc/passwd sisältö kun adminit alkoivat reagoimaan). Muitakin eroja oli, kun Ylen ylläpidolle viitsittiin kertoa (mp3) reijästä useankin ihmisen toimesta.

Muutakin draamaa oli. Joku teki tutkivaa journalismia, että Piratox nimellä kulkeva DDossia harrastava scriptkiddie olisi Ylen DOS hyökkäyksen takana. Huomisen lehdet varmaan kertoo, että onko tyyppi syyllinen vai ei. Luultavasti ei. Sen puolesta, että tyyppi olisi pelkkä suunpieksijä, puhuu se, että F-Securen Mikko Hyppönen on sanonut kl 20:30 TV-uutisissa (Kohta: 03:10:00) hyökkäyksen takana olevan jonkun itä-eurooppalaisen ryhmän (Team Elite) ja liikenteen olevan tiedostojen siirtoon käytetyn p2p protokollan (bittorrent?) liikennettä.

15.5.2007 Kl 22:00: Lisäys Piratox tapaukseen: Mikael Alanko, jonka palvelinta käytettiin hyökkäyksessä Yleä vastaan seuraa tilannetta ja on sitä mieltä Piratox lavastettiin syylliseksi. Ainakin toistaiseksi hänen bloginsa kuulostaa luotettavammalta lähteeltä kuin HS:n irkki juoruista koostettu "uutinen", joka on sisällöltään about sama kuin huomattavasti varauksellisemmin kirjoitettu Tietokonelehden aamuinen spekulaatio.

15.5.2007 kl: 22:10 Lisäys2: Mikko Hyppönen korjaa Ylen uutisessa HS:ssä ollut lausuntoaan siten, että syyllisiä voidaan myös yrittää lavastaa.


--------------------------------------
PS: tämä posti lähetetty Flock:lla, Web 2.0 Firefoxilla.

Lisäys: Kari haakanalla on mielenkiintoinen keskustelu menossa netin moderointipakko ehdotuksesta. Tsekatkaa se.