Satunnainen poiminta Lex Nokiasta osa 2

Näemmä Lex Nokian osalta juttuja tapahtuu yhä. Seuraavat tulivat internetissä vastaan äsken.

Vasemmistoliiton ryhmäaloite Turun kaupunginvaltuustolle

Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmän mielestä sähköisen viestinnän tietosuojalain eli Lex Nokian käyttöönottaminen kunnassa vaarantaa kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden perusoikeuksia muun muassa rajoittamalla kunnan työntekijöiden yksityisyydensuojaa ja viestinnän tietosuojaa. Laki koskee yhteisötilaajan oikeutta käsitellä sähköisen viestinnän tunnistetietoja.

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki antaa yhteisötilaajille poliisia suuremmat oikeudet työntekijän tunnistetietojen saamiseen. Lain soveltaminen vaarantaa myös tiedotusvälineiden lähdesuojaa ja on ongelmallinen Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamien ihmisoikeuksien kannalta. Useat oikeusoppineet, kansalaisjärjestöt ja poliisin edustajat ovat todenneet lain epäkohdat ja puutteet.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kantana on, että kunnan ei tule yhteisötilaajana soveltaa sähköisen viestinnän tietosuojalakia missään toimivaltaansa kuuluvassa asiassa, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Tämä koskee kunnan toimintaa työnantajana sekä esimerkiksi kunnan kirjastoja, oppilaitoksia, kunnan omistamia taloyhtiöitä, kuntien liikelaitoksia sekä kuntayhtymiä.

Edellä olevan perusteella esitämme, että kaupunginhallitus päättää, ettei Turun kaupunki ota missään toiminnassaan käyttöön Lex Nokiana tunnetun sähköisen viestinnän tietosuojalain mukanaan tuomia valtuuksia.

Turussa 9.3.2009

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Operaatio Kukkamyrsky.

Lex Nokia TV-mainoksen tehnyt porukka on nyt lähettämässä presidentille kukkaviestiä, jossa presidenttiä pyydetään hankkimaan korkeimmalta oikeudelta lausunto Lex Nokian perustuslaillisuudesta ennen lain vahvistamista.

Presidentti voi perustellusti näin tehdä, koska a.) kansalaisten perusoikeuksiin puuttuvaa lakia ei säädetty perustuslainvaatimassa järjestyksessä ja, b.) valtakunnan johtavat oikeusoppineet olivat järjestelmällisesti yhtä mieltä muutoksen ongelmallisuudesta.

Harmi vain etteivät ajoittaneet tätä naistenpäivään, mutta kivahan presidentille on kukkia lähettää muulloinkin.

EDIT: Kukkamyrsky loppui jo ja lähettivät 300eurolla kukkia ja presidentti hyväksyi lain. Helsingin Sanomien uutiset: Yksi, kaksi. Sivuhuomiona niin kukkamyrskyn sivut taisivat joutua eilen DDOS:n uhriksi.

Satunnainen poiminta Lex Nokia -uutisoinnista.

Tietosuoja on tärkeä asia. Se että suomalaisen duunarin ja insinöörin työtä ei varasteta, siitä on haluttu pitää huolta kaikissa liberaaleissa demokratioissa , Jorma Ollila (L Yle, IL)

Heh, tavallaan se on hyvä meille ettei Suomi ollut liberaali demokratia Nokian perustamisen aikoihin :) Nokia Aktiebolagin perustaminenhan 1800-luvulla meni yrityssalaisuuksien kannalta vähän rennompaan tapaan.

Puulumpun valmistus vaati uutta tekniikkaa

Metsäisen Suomen koskien partailla oli puunjalostusteollisuuden luvattu maa, jota monet bisnesmiehet tavoittelivat. Yksi heistä oli nuori vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam. Häntä ei virkamiehen ura jaksanut kiinnostaa, vaan veri veti teollisuuteen.

Idestam onnistui saamaan luvatusta maasta hyvän tontin. Tampereen kaupunkikartassa tontin numero oli 16. Se sijaitsi alue- ja veropoliittisia erioikeuksia nauttivan kaupungin ydinkeskustassa kosken rannalla. Nykyisin tällä Hallituskadun itäpäässä sijaitsevalla tontilla toimii Metsä-Serlaan kuuluva Takon kartonkitehdas.

Idestamin yritys sai toimiluvan vuonna 1865 ja aloitti tuotannon maaliskuussa 1866. Puulumpputehdas sovelsi uutta, mullistavaa teknologiaa. Saksassa oli muutama vuosi aikaisemmin keksitty, että puusta voitiin hioa kuituja paperin raaka-aineeksi.

Puusta saatiin paperia paljon halvemmalla kuin aidosta lumpusta. Ennen Idestamia menetelmää oli Suomessa käyttänyt vain yksi yritys, Viipurin lähellä toiminut apteekkari Achates Thunebergin puuhiomo.

"Tämä paperi näyttää sekä sujuvuutensa että sitkeytensä puolesta olevan tavallisen paperin vertaisen", Sanomia Tampereelta kirjoitti innoissaan huhtikuussa 1866.

Nokian synty vaati vähän teollisuusvakoiluakin. Idestam keksi tehtaansa perustamisidean stipendimatkalla Saksassa. Mägdesprungin metalliteollisuuslaitoksen insinöörit esittelivät Idestamille laitoksen yhteyteen perustettua puuhiomoa, joka oli uutta Saksassakin.

"He eivät olleet vielä ehtineet lopettaa selostustaan ennenkuin koneiden ympärille innostuneina hyörivien joukkoon ilmaantui kiukustunut uusi tulokas, puuhiomon omistaja, joka muitta mutkitta ajoi kutsumattomat vieraat tiehensä", kertoo Karl Ekman vuonna 1930 ilmestyneessä historiateoksessa Nokian tehdas.

Idestamkin varjeli yrityssalaisuuksia tarkasti. Kun hänen palveluksessaan ollut ruotsalainen työnjohtaja julkaisi puumassa- ja pahviteollisuutta käsittelevän oppikirjan, Idestam osti kaikki käsiinsä saamansa kappaleet.

Painoksen myöhemmät kohtalot ovat hämärän peitossa, Ekman kertoo. (l. Verkkouutiset)

Miten Lex Nokia vaikuttaa operaattoreiden oikeuksiin?

Lex Nokian vaikutus operaattoreiden oikeuksiin on mennyt kummallisen vähällä pohdinnalla, koska keskustelu on pyörinyt yhteisötilaajien ympärillä jollaisina operaattoreita ei ole pidetty.

Laki kuitenkin muuttuu myös niiltä kohdin jotka eivät koske pelkästään yhteisötilaajia. Nämä muutokset operaattoreiden oikeuksiin ovat olennaisia, koska niissä säädetään oikeuksista jotka eivät enää liity työpaikan internetiin tai tietovuotoihin vaan ihan kaikkeen verkonkäyttöön. Ei väliä vaikka käytätkö nettiä kotona tai kännykällä. Satojen tuhansien ihmisten sijaan nuo muutokset koskevat kaikkia.

Mikä sitten muuttuu? Yksi muuttuva asia on teleyrityksen oikeudet selvittää väärinkäyttötilanteita. Kyseisestä asiasta säätävän 13 § ensimmäisen momentin ehdotettu uusi muoto on seuraavanlainen:

13 § Teleyrityksen ja lisäarvopalvelun tarjoajan käsittelyoikeus väärinkäytöstapauksissa


Teleyritys ja lisäarvopalvelun tarjoaja voi käsitellä tunnistamistietoja verkkopalvelun, viestintäpalvelun tai lisäarvopalvelun maksullisen palvelun käyttöä maksutta tai muiden siihen rinnastuvien käyttöä koskevien väärinkäytösten havaitsemiseksi, estämiseksi ja selvittämiseksi.

Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun tunnistamistietojen käsittelyn teknisestä toteuttamisesta.

Eli se sanamuoto antaa kaikessa yksinkertaisuudessaan vapaat kädet ylläpidolle toimia tunnistamistietojen osalta miten parhaaksi näkee. Nykyiseen lakiin verrattuna 13 § ensimmäisestä momentista on tuossa muuttunut kolme asiaa.

Ensimmäiseksi momentista poistuu lain perustelujen mukaan ongelmalliseksi koettu vaatimus epäilystä tiettyyn yksittäiseen rikkomukseen. Uuden muodon tarkoitus on mahdollistaa “väärinkäytöksiin viittaavien poikkeamien havaitseminen tietoliikenteessä” eli automatisoitu valvonta.

Toiseksi nykyään tunnistamistietoja saa käyttää vain esitutkintaan saattamiseksi tai teknisten ongelmien ratkomiseksi. Tätä rajoitusta muun muassa tekijänoikeusjärjestöt ovat pitäneet ongelmallisena. Uudessa muodossa teleyritys saa käsitellä tunnistamistietoja sellaistenkin väärinkäytösten yhteydessä, jotka eivät ole poliisiasioita.

Kolmanneksi yhteisötilaajien oikeuksia ei enää käsitellä 13 § ensimmäisessä momentissa vaan erikseen kohdissa 13 a-j §. Näistä ainoastaan toimittajien vakoilun kieltävä "Sonera lisäys" 13 e § koskee myös teleoperaattoreiden oikeuksia käsittelevää ensimmäistä momenttia.

Suuri kysymys kuuluukin, että ovatko vastoin yleistä mielipidettä operaattorit (myös) yhteisötilaajia suhteessaan asiakkaisiinsa?

Jos ovat, niin tällöin julkisuudessa olleet Lex Nokian ongelmat koskevat kaikkia nettiyhteyksiä eikä vain yritysten, yhteisöjen jne. sisäisiä nettiyhteyksiä. Tämä on kuitenkin myös hyvä asia, koska Lex Nokian 13 a-j § rajaavat huonosti, mutta rajaavat kuitenkin sitä miten tunnistetietoja voidaan käyttää.

Jos puolestaan eivät, niin tällöin meteli yhteisötilaajien oikeuksista on peittämässä sen, että ollaan kaikessa hiljaisuudessa antamassa kätevästi operaattoreille rajoittamattomat oikeudet verkkojensa valvontaan. Tässä kannattaa muistaa, että teknisesti operaattoreilla on jo nyt mahdollisuus tehdä mitä vain he kokevat tarpeelliseksi joten sikäli tämä vain laillistaa nykytilanteen jossa ollaan väistämättä operaattorien hyväntahtoisuuden varassa.

Noh, mutta en tiedä vastausta omaan kysymykseeni, mutta kummin päin vain niin myös operaattoreiden oikeudet laajenevat Lex Nokian myötä.

Linkkejä:

• Lex Nokia -mielenosoitus Eduskuntatalolla 5.2. klo 14.30.
• Masinoidaan Lex Nokia -vastamainos.

EDIT1 22012009: Sonera-lisäys on 13 e § eikä 13 d §; muutettu sanamuotoja yhtenäiseksi lain kanssa.
EDIT2 22012009: Lisää foliohattuilua
EDIT3 23012009: oikeus -> mahdollisuus

Linden Lex Nokiasta

Heh, pakko sanoa vastoin yleistä mielipidettä, että Linden on kyllä vähiten pihalla viestintäministeri hetkeen. Näin siitäkin huolimatta, että tekee jatkuvasti päätöksiä joista olen eri mieltä, mutta hän sentään ymmärtää mitä on tekemässä ja sanoo näkemyksensä suoraan.

"Lindén korostaa, että sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesitys sallii tunnistamistietojen käsittelyn maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun tai viestintäverkon luvattoman käytön taikka viestintäpalvelun ohjeen vastaisen käytön selvittämiseksi", IT-Viikko, Effi

Vertailun vuoksi voi katsoa vaikkapa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Jacob Södermanin ja vpj Kimmo Sasin jorinoita, jotka ovat jatkuvasti olleet sitä mieltä ettei lain tiukkuuden takia mitään ongelmaa yksityisyydensuojan kohdalla ole.

Arvon herroilta oli jäänyt jotenkin huomaamatta se, että lakiehdotus tarkoittaa virtuaalitodellisuudessa samaa kuin esim, että yhteisötilaajat käyttäisivät opiskelija-asuntolan ohjeen vastaisen käytön selvittämiseksi turvakameroita:

• HS: Ulkomaalaisopiskelijoita valvotaan kameroilla Tampereella
  
• Aamulehti: Mistä kysymys: Miksi opiskelijatalossa on kameroita?

Tarkoitus on luonnollisesti hyvä; netin toimivuuden parantamien ja ehjät ulko-ovet ovat kivoja asioita, mutta niin on myös eläminen ilman kaikkiin suuntautuvaa ylenpalttista kyttäystä. Noh, mut en tiedä onko meneillään oleva BB joka kotiin -suuntaus hyvä vai huono asia, mutta olisi kiva josko päättäjät edes tajuaisivat mitä ovat päättämässä.

Lex Nokiasta

Hesari uutisoi tänään siitä, että kaikki perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat pitivät ehdotusta sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi perustuslain vastaisena. Muutoksen tarkoitus on antaa työnantajalle oikeus tarkkailla ja käsitellä työntekijöiden sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja estääkseen yrityssalaisuuksien vuotamisen. Kyseisessä ehdotuksessa on ilmiselvien ongelmien lisäksi myös vähemmän julkisuudessa olleita sivuvaikutuksia.

Ensiksi pätkä Effin alertista joka on poimittu täältä.

Haluamme erityisesti korostaa, että laissa ei ole kyse pelkistä yrityssalaisuuksista tai työnantaja/työntekijäsuhteesta vaan yleisestä yhteisötilaaajien (kuka tahansa toimija, joka tarjoaa internet-yhteyttä) oikeudesta valvoa käyttäjiä. Kyse ei myöskään ole ole myöskään pelkästä sähköpostista vaan ihan kaikesta IP-pohjaisesta liikenteestä. Jos muutos olisi haluttu kohdistaa pelkästään työntekijöihin, se olisi tehty lakiin yksityisyyden suojasta työelämästä.

Toisin sanoen, lain menessä läpi käyttösääntöihin vedoten:
- Taloyhtiöt voisivat seurata, mitä asukkaat tekevät vertaisverkoissa;
- Kirjastot voisivat valvoa asikkaidensa selailutapoja;
- Yliopistot voisivat tutkia VoiP-puhelujen käyttöä jne.

Tämä puoli on tyystin sivuttu julkisuudessa ja myöskään perustuslakivaliokunta ei siihen puuttunut kuin ohimennen lausuntonsa lopussa. Tilanne muistuttaakin huolestuttavasti Lex Karpelaa, jonka käsittelyssä pääosan vei virsien tekijänoikeuskohtelu ja vasta aivan viime metreillä alettiin puhua todellisista ongelmista.

Yhteisötilaajat ovat sikäli mielenkiintoinen taho, koska siihen kuuluvat esimerkiksi 350 000 käyttäjän yliopistoverkot. Käyttäjämäärien jakaantumisesta yliopistoverkkojen sisällä saa viitettä siitä, että esimerkiksi Jyväskylän Yliopiston verkoissa on 30000 - 40000 käyttäjää. joista opiskelijaverkkoja kotiyhteytenään käyttävät KOAS:n ja Jyu:n ylioppilaskylän 6000 asukasta. Maanlaajuisesti kyse on siis kymmenistä tuhansista keskimääräistä kertaluokkaa nopeamman nettiyhteyden omaavista nuorista kotikäyttäjistä. Suomen tietoyhteiskunnan kovasta ytimestä.

Säännöt näissä opiskelijaverkoissa ovat perinteisesti olleet, että kaikki kielletään ja ongelmien ilmetessä niihin puututaan, mutta muuten katsotaan läpi sormien. KOAS+Kortexin säännöissä esimerkiksi kielletään omien palvelimien pito, joka tiukasti valvottuna olisi korkeakoulutasoista tietotekniikkaa opettavien oppilaitosten kämpissä lähinnä absurdia. Kiellettyä oli aikaisemmin myös P2P ohjelmistojen käyttö ja mikäli en täysin väärin muista opintoihin liittymätön käyttö.

Nämä kaiken kieltävät käyttöehdot yhdistettynä Lex Nokia -lakimuutokseen ovat varsin mielenkiintoinen yhdistelmä. Alla lainaus parista valitusta lisäyksestä.

13 a §

Yhteisötilaajan käsittelyoikeus väärinkäytöstapauksissa

Yhteisötilaajalla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun tai viestintäverkon luvattoman käytön, viestintäpalvelun ohjeen vastaisen käytön taikka yrityssalaisuuksien paljastamisen selvittämiseksi siten kuin 13 b–13 j §:ssä säädetään.

Viestintäverkon luvatonta käyttöä tai viestintäpalvelun ohjeen vastaista käyttöä on laitteen, ohjelman tai palvelun asentaminen yhteisötilaajan viestintäverkkoon taikka muu näihin rinnastuva viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttö, jos se on käytöstä laadittujen 13 b §:n 3 momentissa tarkoitettujen ohjeiden vastaista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus ei koske kiinteän tai matkapuhelinverkon puhelinpalvelujen tunnistamistietoja.

....

13 d §

Yhteisötilaajan käsittelyoikeuden edellytykset väärinkäytöstapauksissa

Yhteisötilaaja saa käsitellä tunnistamistietoja automaattisen hakutoiminnon avulla, joka voi perustua viestien kokoon, yhteenlaskettuun kokoon, tyyppiin, määrään, yhteystapaan tai kohdeosoitteisiin.

Yhteisötilaaja saa käsitellä tunnistamistietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että viestintäverkkoa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään 13 b §:n 3 momentissa tarkoitettujen ohjeiden vastaisesti tai että yrityssalaisuus on luvattomasti annettu ulkopuoliselle ja jos:

1. automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama;
2. maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun käytön kustannukset ovat nousseet epätavallisen korkeiksi;
3. viestintäverkossa havaitaan sinne oikeudetta asennettu laite, ohjelma tai palvelu;
4. yrityssalaisuus julkaistaan tai sitä käytetään luvatta; taikka
5. yhteisötilaajalla on yksittäistapauksessa muun 1–4 kohtaan rinnastuvan, yleisesti havaittavissa olevan seikan perusteella syy epäillä, että viestintäverkkoa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään 13 b §:n 3 momentissa tarkoitettujen ohjeiden vastaisesti tai että yrityssalaisuus on luvattomasti annettu ulkopuoliselle.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn edellytyksenä on, että:

1. tapahtuma tai teko todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa; taikka
2. epäilty yrityssalaisuuden paljastaminen kohdistuu yhteisötilaajan tai sen yhteistyökumppanin elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiin yrityssalaisuuksiin taikka teknologisen tai muun kehittämistyön tuloksiin, jotka todennäköisesti ovat merkittäviä elinkeinotoiminnan käynnistämisen tai sen harjoittamisen kannalta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun käsittelyn edellytyksenä on lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä väärinkäytöksen ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi sekä luvattoman tai ohjeen vastaisen käytön lopettamiseksi.

...

13 f §

Yhteisötilaajan tiedonantovelvollisuus käyttäjälle väärinkäytöstapauksissa

Yhteisötilaajan on laadittava 13 d §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta manuaalisesta tunnistamistietojen käsittelystä selvitys, josta käy ilmi:

1. käsittelyn peruste, ajankohta ja kesto;
2. syy, minkä vuoksi tunnistamistietojen manuaaliseen käsittelyyn on ryhdytty;
3. käsittelijät; sekä
4. käsittelystä päättänyt henkilö.

Käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden on allekirjoitettava selvitys. Selvitys on säilytettävä vähintään kaksi vuotta 13 d §:ssä tarkoitetun käsittelyn päättymisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu selvitys on annettava tiedoksi käsittelyn kohteena olevan viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttäjälle heti, kun se voi tapahtua käsittelyn tarkoitusta vaarantamatta. Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse antaa niille käyttäjille, joiden tunnistamistietoja on käsitelty massamuotoisesti siten, että käyttäjien tunnistamistiedot eivät ole tulleet käsittelijän tietoon. Käyttäjällä on oikeus lakiin tai sopimukseen perustuvan salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa selvitys ja sen yhteydessä saamansa tiedot etujaan tai oikeuksiaan koskevan asian käsittelyä varten.

Elikäs epäillessään sääntöjä rikotun ja epäillessään siitä tulevan merkittävää haittaa sallittiin juuri käyttäjien vakoilu todisteiden saamiseksi. Lisäksi koko hommasta lähtee ilmoitus kotiin.

Miksi tämä kuulostaa kovin tutulta ja musta tuntuu, että jonkun alan edustajat juuri laukesivat lahkeeseensa?