Jotta pyöräily ei olisi liian helppoa...

... niin lisäämme pyöräteille esteitä.

Viimeaikoina Keljon markettien suuntaan on pyöräteille alkanut ilmestyä tolppia, joiden tarkoitus on jäänyt hieman epäselväksi.

Ainakaan ne eivät ole siinä estämässä liikennettä pyöräteiltä autoteille, koska niistä ei moisille pääse. Onko niiden tarkoitus siis hidastaa pyöräilijöiden vauhtia (miksi?) vai estää autojen satunnaista liikennettä pyöräteillä? Noh, joka tapauksessa se on varmaa etten halua yhtäkään metallitolppaa keskelle pyörätietä jota ajelen...

Lisäksi epäilen, että nuo tolpat ottaa suunnattomasti päähän myös silloin kun tiet pitää aurata.

Kuvia

Näiden tolppien tarkoitusta lähinnä ihmettelin.

Jokusen sataa kertaa tästä alasmenneenä päästin pienet perkeleet nähdessäni ensimmäisen kerran uuden tolppa-ansan.

Takaisinpäin mennessä lähinnä vitutti sen ihmisen ajatusmaailma, jonka mielestä oli hyvä idea pistää hidastusvaikutuksen maksimoimiseksi tolpat kuopan pohjalle. (mäki on J-kirjaimen muotoinen).

EDIT 4.9.2007: Näyttipä ohimennessäni siltä, että mäessä ollut keskimmäinen tolppa on ottanut pintavauriota jo jostakin, mistä lie.

paw.nu suunnitellusti alhaalla

Easylinen virtuaalipalvelinsoppari loppuu tässä näin ja varmaan muuttelen asioita samalla kun siirrän sivut, joten paw.nu voipi olla alhaalla. Domaini säilyy ja aukeaa toisaalla jahka byrokratia toimii ja blogi löytyy bloggerista vaikka paw.nu olisikin nurin.

Tämä siis ilmoitusluontoisena asiana jos sivut kuunvaihteessa katoavat :)

Hipit ja niiden lisenssit

Rupesin viime viikolla lykkimään ottamiani kuvia Wikimedia Commonsiin, Wikipedian isoon media-arkistoon ja huomasin muutaman mielenkiintoisen seikan. Yksi moinen oli kaupallisen käytön kieltävien kuvien kelpaamattomuus Commonsiin tai Wikipediaan.

Tässä on tietysti taustalla se, että Wikipedian on tarkoitus olla vapaa eikä ilmainen ja käytetyn lisensoinnin tarkoitus taata se. Vapauteen kuuluu se, että materiaalia voi kuka tahansa käyttää miten haluaa, myös kaupallisesti ja tämä pätee myös GPL:ään sekä useimpiin muihin avoimen lähdekoodin käyttämiin ideologisiin lisensseihin.

Samalla tämä rajoittaa pitkälti sitä mitä ylipäätänsä voi pistää Commonsiin. Esimerkiksi kiinteästi sijoitettujen taideteoksien, kuten patsaiden kuvia voi Suomessa ilman lupia käyttää epäkaupallisesti, mutta Commons ei niitä tuosta rajoituksesta johtuen huoli. Nyrkkisääntönä voisi olla, että ilman asianmukaisia lupia Commonsiin sopimatonta on kaikki mistä kuvittelet tulevan sanomista jos sitä käytetään Keskustan vaalimainoksessa.

Todellisuudessa tietysti kansallisissa Wikipedioista löytyy iso kasa CC-NonCommercial kuvia epäkaupalliseen käyttöön rajattuna ja Commonsissakin lähinnä reagoidaan asioihin sitä mukaa kun ylläpitäjät niitä huomaavat. Esimerkiksi kuvia kirjojen kansista ja patsaista tuntuisi piisaavan vaikka teknisesti ottaen niiden pitäisi olla kansallisissa Wikipedioissa Fair use tai sitaattioikeus tageilla varustettuna.

Noh, minkäs teet kun aktiivisia ylläpitäjiä on vähemmän kuin kuvien tallettajia eikä tuossa yleensä rikota kuin Wikipedian sisäistä ohjeistusta. Lisäksi Commons on arkistona ylivoimainen verrattuna kansallisten wikipedioiden vastaaviin. Tosin Flickriin verrattuna tekisi mieli Commonsia käyttäessä itkeä. On Commonssissa hyviäkin puolia. Siellä järjestetään, poistetaan ja geotagitetaan kuvia koko ajan, joten se on kammottavasta käyttöliittymästä huolimatta sisällöltään varsin mukava tietokanta avoimen lähdekoodin projekteille.

Noh anyway, pointti tässä kirjoituksessa on se, että jos haluatte mahdollistaa esim Flickr-kuvien käytön avoimen lähdekoodin projekteissa, kuten Wikipediassa tai Ubuntussa, niin kuvien kaupallinen käyttö pitäisi olla sallittuna. Ja mikäli ahdistaa, että joku hyötyy kuvista korvauksetta niin Creative Commons lisenssien ShareAlike - kohta (vaatii johdannaisten olevan samalla lisenssillä) rajoittaa pois moraalittomimmat välistävedot.

Missä ovat halvat matkaläppärit?

Hmm, tässä reissatessa tuli huomattua miten rasittavan kokoisia nykyiset läppärit todellisuudessa ovat ja kuinka paljon mukavampaa on reissata ilman moista. Kännykkä tosin pitää auttavasti gridissä kiinni, mutta sillä on hankala lähettää mitään nettiin. Tai no voi kuvaa ja ääntä, mutta enimmäkseen itse tarvitsisin hyvää tekstinsyöttöä, nettiä ja IRC/IM-softia.

Tämänkaltaiseen käyttöön oli ennen vanhaan mm. toimittajien käyttöön kannettavia päätteitä, joissa oli modeemin lisäksi offline käyttöä varten tekstieditori ja kalenteri. Alla olevassa kuvassa on esimerkiksi moisesta täydellä pikkunäppäimistöllä varustettu ruotsalainen Minec 1000 vuodelta 1989 (Koko 320x118x38mm, 1.3kg) .





Nykypäivänä mukaan tuonkokoinenkin laite olisi aika kohlo, mutta miksei konseptia ole modernisoitu nykypäivään? Eli tehty jota olisi mukava kuljettaa, mutta soveltuisi silti myös nakkisormille. Käytännössä laite voisi ominaisuuksiensa puolesta olla vaikka Nokian N800, mutta isommalla näytöllä ja kunnon näppäimistöllä. PC-raudalla puolestaan lähimpänä ajatusta on OLPC, joka on kokonsa puolesta lapsille suunnattu, mutta eikai mikään estäisi tekemästä vastaavaa isompana ja alle 500euron hintalapulla kuluttajamarkkinoille suunnattuna?

Tosin myönnettäköön, että myös tuo Minec 1000 on varmaan maksanut ihan sikana aikoinaan... ja rahalla saa nytkin kaupasta parin tonnin Sony Vaion tai Flybookin jotka ovat pieniä, mutta sopivat kooltaan enemmänkin kivasti käsilaukkuihin kuin keskivertojuntin nakkisormilla käytettäväksi. Ongelma tuossa on sekin, että sikamaisen hinnan lisäksi niin itseäni ainakin ahdistaa reissata usean tonnin laite mukana.

Nakkisormista puheenollen, niin ITviikon uutinen kertoo varsinaisesta sopeutumisesta tekniikan edessä: Mies leikkautti peukalonsa iPhonelle sopiviksi