Tietosuoja on tärkeä asia. Se että suomalaisen duunarin ja insinöörin työtä ei varasteta, siitä on haluttu pitää huolta kaikissa liberaaleissa demokratioissa , Jorma Ollila (L Yle, IL)
Heh, tavallaan se on hyvä meille ettei Suomi ollut liberaali demokratia Nokian perustamisen aikoihin :) Nokia Aktiebolagin perustaminenhan 1800-luvulla meni yrityssalaisuuksien kannalta vähän rennompaan tapaan.
Puulumpun valmistus vaati uutta tekniikkaa
Metsäisen Suomen koskien partailla oli puunjalostusteollisuuden luvattu maa, jota monet bisnesmiehet tavoittelivat. Yksi heistä oli nuori vuori-insinööri Knut Fredrik Idestam. Häntä ei virkamiehen ura jaksanut kiinnostaa, vaan veri veti teollisuuteen.
Idestam onnistui saamaan luvatusta maasta hyvän tontin. Tampereen kaupunkikartassa tontin numero oli 16. Se sijaitsi alue- ja veropoliittisia erioikeuksia nauttivan kaupungin ydinkeskustassa kosken rannalla. Nykyisin tällä Hallituskadun itäpäässä sijaitsevalla tontilla toimii Metsä-Serlaan kuuluva Takon kartonkitehdas.
Idestamin yritys sai toimiluvan vuonna 1865 ja aloitti tuotannon maaliskuussa 1866. Puulumpputehdas sovelsi uutta, mullistavaa teknologiaa. Saksassa oli muutama vuosi aikaisemmin keksitty, että puusta voitiin hioa kuituja paperin raaka-aineeksi.
Puusta saatiin paperia paljon halvemmalla kuin aidosta lumpusta. Ennen Idestamia menetelmää oli Suomessa käyttänyt vain yksi yritys, Viipurin lähellä toiminut apteekkari Achates Thunebergin puuhiomo.
"Tämä paperi näyttää sekä sujuvuutensa että sitkeytensä puolesta olevan tavallisen paperin vertaisen", Sanomia Tampereelta kirjoitti innoissaan huhtikuussa 1866.
Nokian synty vaati vähän teollisuusvakoiluakin. Idestam keksi tehtaansa perustamisidean stipendimatkalla Saksassa. Mägdesprungin metalliteollisuuslaitoksen insinöörit esittelivät Idestamille laitoksen yhteyteen perustettua puuhiomoa, joka oli uutta Saksassakin.
"He eivät olleet vielä ehtineet lopettaa selostustaan ennenkuin koneiden ympärille innostuneina hyörivien joukkoon ilmaantui kiukustunut uusi tulokas, puuhiomon omistaja, joka muitta mutkitta ajoi kutsumattomat vieraat tiehensä", kertoo Karl Ekman vuonna 1930 ilmestyneessä historiateoksessa Nokian tehdas.
Idestamkin varjeli yrityssalaisuuksia tarkasti. Kun hänen palveluksessaan ollut ruotsalainen työnjohtaja julkaisi puumassa- ja pahviteollisuutta käsittelevän oppikirjan, Idestam osti kaikki käsiinsä saamansa kappaleet.
Painoksen myöhemmät kohtalot ovat hämärän peitossa, Ekman kertoo. (l. Verkkouutiset)
