perjantaina, helmikuuta 29, 2008

Kun muu ei auta niin pelotellaan?

Tietokone lehti uutisoi, että "Poliisi varoittaa kopioimasta Nikin sivuja" tms:
"Nyt olisi viisasta pohtia, joilla tällaisia sivuja on, konsultoida esimerkiksi jonkun lainoppineen kanssa siitä, mikä on viisas ratkaisu", sanoo Henriksson. Hän ei halua vielä sanoa, mitä seuraukset voivat konkreettisesti olla. "Keskustelua asiasta voi käydä fiksummallakin tavalla", hän toteaa.", Tietokone 29.2.2008

Olisi mielenkiintoista tietää miten edes teoriassa voi todistaa listan olevan virheellinen, jollei sen sisältämiä tietoja saa julkistaa?

Sensuuria on nyt kritisoitu niin kauan kuin sitä on suunniteltu ja lain lausunnoissa on esitetty täysin samat kritiikit, jotka ovat nyt pyörineet netissä. Ainut vastaus siihen oli Susanna Huovisen lausunto siitä, ettei "hän ymmärrä". Sensuurin alettua vuoden vaihteessa poliisi ei edes katsonut tarpeelliseksi tiedottaa sen alkamisesta. Sitten kun ensimmäinen suomalainen sivu sensuroitiin (jota ei pitänyt edes tapahtua) niin KRP:n puolelta todettiin että "Kyse ei ole mistään sensuroinnista (HS 2008-02-13). Kaiken lisäksi viestintäministeri Suvi  
Linden toteaa 
viestintäministeriön  virallisella tiedotteella  ettei hän voi hyväksyä asiasta keskustelua.

Hyvä historia teillä asiallisesta keskustelusta, mutta josko esitäisin kysymyksen kun kerran haette fiksumpaa keskustelua?

Miten lapsipornosensuuri, jonka pääasiallinen tarkoitus on estää ihmisiä vahingossa eksymästä lapsipornosivuille, 
edistää lastensuojelua, jotta siihen kannattaa sijoittaa 
miljoonia  euroja?  Kysymystä pohtiessa voi samalla miettiä miten poliisin ja syyttäjän lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimusten määrärahat juuri puolittuivat

Vastalauseeksi poliisin pelottelulle mirroroin Marazin listan ja mainostan ensi tiistaina 4.3. kl 12.30 Helsingissä olevaa sensuurin vastaista mielenosoitusta. Ehkä jos valtamedian kiinnostus pysyy niin voidaan jopa saada jotain vastauksia kysymyksiin.

Edit: Tehdääs tarkennus kun kerran kommentoinkin. Kuten kommentoin alle niin KRP tekee duuniaan ja touhun idioottimaisuus ei varsinaisesti ole heidän syytään.

Kysymysten todellinen kohde ovat ne viestintäministöriön virkamiehet joiden mielestä salaiset sensuurilistat ovat hyvä idea ja valmistelivat sensuurilain. Se ei ole mahdollista ja vielä vähemmän hyväksyttävää avoimessa yhteiskunnassa.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Henrikssonilla on lörö housussa. Hänestä kannattaisi tehdä rikosilmoitus virkarikoksesta. Ilmeisesti listaa päivittävä henkilö on Henriksson. Jos hän on todella lisäillyt sivustoja pelkän linkin takia sensuurilistalle ja selkeästi tietoisena, että samalla menee sivustoja aiheetta (ks. haastattelu siviilivahingoista) sulkuun, hän on rikkonut lakia.

Nikin kotimaisen sivun sulkeminen on jo selkeä lainrikkomus.

Nyt viimeisenä keinona oman persuksensa pelastamiseksi Henriksson yrittää pelotella ihmisiä hiljaiseksi - siis saada pois itseään komprotoivan materiaalin - suodatuslistat ja niiden läpikäydyn sisällön netistä.

Kyllä tästä virkarikosesitutkinta on tultava. Henriksson vaan yrittää lykätä väistämätöntä.

zache kirjoitti...

No siis, KRP:n ja Lars Henrikssonin ainoa rikkomus on ihan saakelin huono julkisuudenhallinta.

Mitä tulee sensuurilistaan niin ne ovat tehneet varmaan just sen mitä on toivottu ja nyt saavat paskaa niskaan siitä.

Jos on toivottu lapsipornoa sensuroitavan, tehty laki jota eduskunta yhtenä miehenä ja naisena kannattaaeikä media sano sanaakaan vastaan niin kyllä sanoisin et KRP on tehnyt tasan tarkkaan sen mitä siltä on toivottu.

Sensuuri on vaan ideana täysin imbesilli, mutta sekään ei ole KRP:n syytä.

Se kenelle pitäisi kysymykset esittää on viestintäministeriön virkamiehet ja eduskunta joka pisti lain läpi sanomalla et tää on tosi hyvä juttu, riippumatta siitä et sitä oli suht voimakkaastikkin kritisoitu (myös KRP:n toimesta).

Toinen on, että minusta pitäisi aika paljon reippaammin tiedottaa et mitä helvettiä ovat tekemässä, miksi ja mitkä ovat tavoitteet. Tätä KRP tiedotteellaan yritti tehdä pikkasen myöhässä ja pakon edessä, mutta kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi peili lisää:

http://pitkasoitto.dontexist.net/lapsiporno.info

Suosittelen virkarikosilmoituksen tekemistä Lars Henrikssonista. On selvää, että tämä on rikkonut lain henkeä, lain formaaleita perusteluita, lain kirjainta sekä vielä sisäministeriön varsin yksiselitteistä ohjetta. Tiedotuspolitiikallaan hän on ko. asioita rikkovat toimet jo tunnustanut.

Anonyymi kirjoitti...

Edit: Tehdääs tarkennus kun kerran kommentoinkin. Kuten kommentoin alle niin KRP tekee duuniaan ja touhun idioottimaisuus ei varsinaisesti ole heidän syytään.

* Kyllä muut KRP:ssä yrittää tehdä töitään, mutta tämä yksi irvikuva kun yrittää sotkea mahdollisimman paljon ja pelkästään ylennyksen tai jonkun kiiltävän brenikan takia.

KirsiMy kirjoitti...

Zache, vaikka yleensä puolustan sananvapautta otsa rypyssä, nyt en ole mukana jengissä, sillä olen todella surullinen ja huolissani siitä, että on ihmisiä, jotka levittävät lapsipornoa. Minusta olisi kohtuullista, että sananvapauden nimissä toimittaessa puolustettaisiin lapsen oikeutta elää kaunista, vaitonta lapsuutta ilman pelkoa aikuisten riistosta ja väkivallasta.

Anonyymi kirjoitti...

Kirsi Myllyniemi: Varmasti kaikki ovat huolissaan siitä lapsipornografisten kuvien levittämisestä - varsinkin niiden tekemisestä!

Salaiset sensuurilistat eivät kuitenkaan mitenkään estä kuvien levittämistä. Oikea keino olisi puuttua levittämiseen kansainvälisellä viranomaistyhteistyöllä. Suurin osa salaisella estolistalla olevista sivustoista on Yhdysvalloissa ja EU-maissa, joihin viranomaisyhteistyön luulisi toimivan, mutta jostain syystä sivuille ei kuitenkaan oltu tehty mitään. Matti Nikin sensuroidulla sivulla on hyvä artikkeli oikeasti tehokkaista keinoista,
ks. lapsiporno.info/kaupallisuus2.html

Kirjoitat: "Minusta olisi kohtuullista, että sananvapauden nimissä toimittaessa puolustettaisiin lapsen oikeutta elää kaunista, vaitonta lapsuutta ilman pelkoa aikuisten riistosta ja väkivallasta."

Kukaan ei myöskään liene eri mieltä oikeudesta onnelliseen lapsuuteen. Mutta miten tämä liittyy nykytilanteeseen, jossa viranomainen ylläpitää mielivaltaisella hallinnointikäytännöllä estolistaa, joka sisältää mitä sattuu, eikä listalla oleviin joihinkin lapsipornografisiin sivustoihin (siis siihen osaan sensuroiduista sivuista jolla lapsipornografiaa on, suurella osalla sensuroiduista sivuista sitä ei ole) ole edes yritetty puuttua mitenkään?

Olen oikeasti hämmentynyt.

Miten nykyisen kaltainen nettisensuuri edistää lasten onnellisuutta? Miten nykykäytäntöä saisi tai pitäisi kritisoida (vai saisiko lainkaan)?

Miksi asia halutaan viestintäministeriä myöten esittää vastakkainasetteluna sananvapaus vs. lasten suojelu, vaikka vastakkainasettelua ei oikeasti olekaan?