Verotuksen jakautuminen

Jatkona edelliselle tulovero-kirjoitukselle tein tähän uuden yrityksen ymmärtää uutista siitä miksi yli puolet väestökymmenyksistä saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa niitä.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että:

• Suomessa on lukumäärällisesti alle 18-vuotiaita ja eläkeläisiä enemmän kuin työllisiä. Eli jos väestö jaetaan 10% palasiin lukumäärän mukaan, niin lopputulos on aina se, että tulonsiirtoja saavia on lukumäärällisesti enemmän.
• Tuloverotuksen kannalta pääosan, noin 60%, maksavat  20000-60000  euroa vuodessa ansaitsevat (V - X -tulokymmenykset, käytännössä yrittäjät, kokoaikaisessa työsuhteessa olevat, eläkeläiset)
• Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisessa työsuhteessa olevista 90%  kuuluu VI-X -kymmenyksiin ja yli puolet (yli 2853€/kk vuonna 2012) eniten ansaitseviin IX- ja X-kymmenyksiin.
• Pätkätyöläiset, osa-aikaiset ja hyvin matalapalkkaiset tienaavat vuositasolla liian vähän jotta heistä kertyisi merkittävää verotulojen lähdettä. 
• Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 oli  työllisiä on 2.15 miljoonaa ihmistä. Näistä jatkuvassa kokoaikaisessa työsuhteessa oli noin 1.6 miljoonaa ihmistä ja osa-aikaisena noin 310000 ihmistä. lähde ; Toinen tilasto. Työllisiä 2.4 miljoonaa ihmistä joista alityöllisiä 110000. lähde. 

Ansiotulokymmenykset			kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden desiilit
Tulokymmenys	alaraja €/vuosi	alaraja €/kk	desiili	alaraja €/kk
I tulokymmenys (pienituloisin)	0	0	-	-
II tulokymmenys	13005	1040	1. desiili	1103
III tulokymmenys	15954	1276
V tulokymmenys	21306	1704
VI tulokymmenys	23868	1909	2. desiili	2027
VII tulokymmenys	26578	2126	3. desiili	2250
VIII tulokymmenys	29751	2380	4. desiili	2444
			5. desiili	2632
IX tulokymmenys	33934	2715	6. desiili (mediaani)	2853
			7. desiili	3114
X tulokymmenys (suurituloisin)	41184	3295	8. desiili	3453
			9. desiili	3920
Suurituloisin 5 %	49585	3967	10. desiili	4756
Suurituloisin 1 %	79317	6345
Henkilöiden lukumäärä	5308489		Henkilöiden lukumäärä	1415942
Keskiarvo	26615	2129	Keskiarvo	3206
Mediaani	23868	1909	Mediaani	2853

Lähteet:

• Tulot ja kulutus / Tulonjakotilasto : 3a Kotitalouksien jakautuminen tulokymmenyksen ja viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 1987 - 2013
• Tilastokeskus, Kokoaikaisen palkansaajan nimellinen mediaaniansio noussut 50 prosenttia 2000-luvulla
• 1103 €/kk on työssäoloehto vuodelle 2012
• vuositulojen on laskettu olevan 12.5 * kuukausipalkka (sisältää lomarahat)

 Verotuksen jakaantuminen vuositulojen mukaan

Lähde: Tilastokeskus,  2a. Tulonsaajien verotus valtionveron alaisten tulojen mukaan, 2012, 1000 €

 Taloudellinen huoltosuhde

Lähde: Findikaattori, Taloudellinen huoltosuhde (12.3.2015)


Linkkejä:

• TEM, 12/2011, Nuoret työmarkkinoiden ja  opiskelun ulkopuolella (pdf, sisältää selityksen sille miten "pääasiallinen toiminta" -jaottelu tehdään.)

Suomen tulovero -cheatsheet

Tässä tuli vastaan pari Ylen uutiseen liittynyttä blogikirjoitusta jotka saivat minut pohtimaan tuloverotuksen toimintaa siltä kannalta, että mistä rahat tulevat ja kuka oikein ne maksaa joten kirjasin talteen muutaman käppyrän ja huomion asiasta.

Huomioita

• Suomessa on noin 2.6 miljoonaa työvoimaan kuuluvaa ja 1.4 miljoonaa työvoiman ulkopuolella olevaa alle 15-vuotiasta lasta ja yli 74-vuotiasta vanhusta. Työlliset ja työvoiman ulkopuolella olevat painottuvat janan eri päihin.
• Suurituloisimman 10% tulojen alaraja on 41000 euroa vuodessa.
• Kunnallisvero on progressiivinen noin 28000 euroon vuodessa asti, jonka jälkeen se on lähes tasavero.
• Vähennysten takia valtion tuloveroa maksetaan vasta  28870 euron vuositulojen jälkeen.

Miten Suomen valtion verotulot jakautuvat?

Lähde: veronmaksajat.fi: Verotuksen rakenne

Paljonko tuloverosta saadaan rahaa?

* Lähde: veronmaksajat.fi: Valtion tuloveron ja kunnallisveron tuotto Suomessa  1993-2013 (pdf)

Tulonsaajien välittömät verot 1993–2013, vuoden 2013 hinnoin

 Lähde: Tilastokeskus, 17.12.2014, Yle-veroa maksoi neljä miljoonaa henkeä

 Keneltä rahat kerätään?

Puolet maksavat ne joiden palkka oli yli 40000 euroa vuodessa ja toisen puolen ne kenellä on alle. 

 Lähde:  Veronalaiset tulot - vuosi 2013: 1. Tulonsaajien luku, tulot (1000 euroa), vähennykset ja verot valtionveron alaisten tulojen mukaan 2013

Lähde 1:  Veronalaiset tulot - vuosi 2013: 1. Tulonsaajien luku, tulot (1000 euroa), vähennykset ja verot valtionveron alaisten tulojen mukaan 2013

Lähde 2: Veronalaiset tulot - vuosi 2013: 6. Tulonsaajien luku, veronalaiset tulot ja verot iän, sukupuolen ja veronalaisten tulojen mukaan 2013, 1000 €

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto: 5. Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin 1995-2013.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto: 5. Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin 1995-2013.

 
Lähde:  Tulonjaon kokonaistilasto: 12. Tulokymmenysten tulo-osuudet (%), keskiarvot, mediaanit ja maksimit 1995 - 2013

 

 Tulonsiirtojen vaikutus

Lähde:  Tulonjaon kokonaistilasto: 5. Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin 1995-2013.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto: 5. Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin 1995-2013.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto: 5. Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin 1995-2013.

Veroprosentin kehitys ja jakautuminen

Veronalaiset tulot - vuosi 2013: 1. Tulonsaajien luku, tulot (1000 euroa), vähennykset ja verot valtionveron alaisten tulojen mukaan 2013

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto: 5. Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin 1995-2013.

Lähde:  Tulonjaon kokonaistilasto: 5. Asuntokuntien keskimääräiset tulot tulolajeittain ja tulokymmenyksittäin 1995-2013.

Lähde: Veronalaiset tulot - vuosi 2013: 1. Tulonsaajien luku, tulot (1000 euroa), vähennykset ja verot valtionveron alaisten tulojen mukaan 2013

Lähde: Helsingin Sanomat, 2.11.2013, Eniten tienaavat maksavat veroa 32 prosenttia (Matti Tyynysniemi, Esa Mäkinen)

Lähde: veronmaksajat.fi, Kunnallisveron osuus palkkatulosta eri tulotasoilla 2015

Linkkejä

• veronmaksajat.fi, 16.12.2014, Palkansaajan tuloveroperusteita vuosina 1998-2015
• veronmaksajat.fi, 16.12.2014, Valtion tuloveroasteikot 1991-2015
• veronmaksajat.fi, 20.5.2015, Suomen verokertymät
• veronmaksajat.fi, 29.12.2014, Palkansaajan tuloverotuksen rakenne

DIY elektroniikkapeli

Jatkona tuohon edelliseen kämmenkonsolikirjoitukseen, niin itsetehdyn Game & Watch tyyppisen elektroniikkapelin pystyisi näemmä tekemään Arduino Esploralla. Esplora on peliohjaimen runko jota voi käyttää muun muassa USB-ohjaimena  tai  siihen voi liittää suoraan näytön jolloin se toimii itsenäisenä laitteena.

Laitteelle ei ole valmista koteloa, mutta kotelon voi suunnitella ja 3D-tulostaa itse. Shapewaysistä löytyvä OpenMokon kotelo toiminee esimerkkinä siitä minkä tyyppistä jälkeä 3D tulostuksella saa aikaiseksi. Reunat ovat hieman paksuja, mutta muuten lopputulos on ihan käyttökelpoinen.

Piirilevyn ja laitteen koteloimisen jälkeen kysymys on enää ohjelmistoista. Arduinot eivät  ole mitään tehomyllyjä, mutta niille on tehty muutamia pelejä kuten Breakout ja Tetris. Lisäksi on olemassa Arduino-pohjaisia pelikonsoliprojekteja kuten Hactivision.

Kuvia pelikonsoleista

Archosin saatua Gamepadinsa myyntiin, niin konsolit alkoivat kiinnostamaan sen verran, että tein pienen kuvakollaasiin viime vuosina julkaistuista avoimista pikkukonsoleista.

Kuvakollaasia luodessa tuli vastaan sellainen hyvin mielenkiintoinen seikka, että pelikonsoliskenessä on hyvin eläviä harrasteyhteisöjä sellaisten laitteiden kuten Open Pandora, Revo K101 ja GCW Zero ympärillä joita on valmistettu suhteellisen pieniä määriä. Open Pandoraa on esimerkiksi toimitettu vain noin 5000 kappaletta.

En yhtään osannut odottaa tuota, mutta joka tapauksessa tämä varmaan yleistyy pienvalmistuksen helpottuessa. Odroidin ja Rasperry Pin tapaiset projektit toimivat tulevaisuudessa softa- ja rauta-alustoina joiden pohjalta kehitys voidaan aloittaa. Samalla 3d-tulostus antaa mahdollisuuden tehdä helposti monistettavissa olevia koteloita vaikka yksittäiskappaleina. (esim. Ben Heckin iphone modifikaatio) Näin poistuu myös osa niistä taloudellista riskeistä joihin suurin osa kokeellisista pienvalmistajista kompastuu.

Noh, sitten kuvien pariin. Kuvista on linkit laitetta esittelevään videoon, listan lopuksi on pieni tiivistelmä laitteiden teknisistä ominaisuuksista ja listan järjestys menee laitteiden näyttöjen koon mukaan.

Android-laitteet ovat pääasiassa tehty kännykkäpelien pelaamista varten ja muut vanhojen tietokone- ja konsolipelien pelaamista varten.

Android

Wikipad speksit

Archos Gamepad speksit

Yinlips YDPG 27

JinXing JXD 7100 speksit

Droid X360 speksit, arvio

JinXing JXD S5110 speksit

Yinlips YDPG 18 speksit

JinXing JXD S5100 speksit

 

Yinlips YDPG 16 speksit

JinXing JXD S603 speksit

Open Pandora 1GHz speksit

Sony XPeria Play speksit

GamePark-laitteet

GP2X Caanoo speksit

GP2X Wiz speksit

Dingoo-laitteet

Ritmix RZX-50 (R-480) speksit

GCW Zero speksit

Gemei A330 speksit

Dingoo A330 speksit

Dingoo A320 speksit

Tekniset tiedot

Wikipad

Näyttö

10.1" @ 1280x800; kapasitiivinen kosketusnäyttö

Piirisarja

1.4 GHZ Nvidia Tegra 3 T30S quad-core

Muistia

2GB

Julkaisuvuosi

2012, ei tullut myyntiin

Archos Gamepad

Näyttö

7" 1024x600; kapasitiivinen kosketusnäyttö; 5 yhtäaikaista kosketusta

Piirisarja

Dual-core Rockchip RK3066 @ 1.6 GHz (ARM Cortex A9 / MALI 400)

Muistia

1GB

Julkaisuvuosi

2012, myyntiin joulukuussa 2012, hinta 150€

Koko

229.8 x 118.7mm x 15.4mm 330g

Yinlips YDPG 27

Näyttö

7" 800×480 (?)

Piirisarja

Sunplus GP3033 (Cortex A8, PowerVR SGX 531 GPU)

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

2012

Lisätietoa

• Obscure handhelds, 30.10.2012, Yinlips Joins The GamePad Party
• Brians opinion, 30.9.2012, Yinlips YDPG27 & YDPG29

Julkaisuvuosi

2012

JinXing JXD 7100

Näyttö

7" 800x480 px ; kapasitiivinen kosketusnäyttö(5 yhtäaikaista kosketusta)

Piirisarja

Amlogic M3(ARM Cortex A9 800MHz CPU, ARM MALI 400 GPU)

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

2012

Koko

238.5 x 121.7 x 12.4mm / 455g

Droid X360

Näyttö

5" 800x480px; kapasitiivinen kosketusnäyttö (5 yhtäaikaista kosketusta)

Piirisarja

Allwinner A10, 1.0GHz, Mali400

Muistia

1GB

Julkaisuvuosi

2012

Koko

192 x 85 x 12mm / 250g

JinXing JXD S5110

Näyttö

5.0" 800x480px; resistiivinen kosketusnäyttö (3 yhtäaikaista kosketusta)

Piirisarja

Amlogic M3（Cortex A9 CPU, Mali400）

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

2012

Koko

195 x 86.6 x 17mm / 249g

Yinlips YDPG 18

Näyttö

5.0" 800x480px; kapasitiivinen kosketusnäyttö (5 yhtäaikaista kosketusta)

Piirisarja

Boxchip A10 (cortex A8, Mali-400)

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

2012

Koko

192.6 x 87.3 x 20.5mm

JinXing JXD S5100

Näyttö

5.0" 800x480px; kapasitiivinen kosketusnäyttö(5 yhtäaikaista kosketusta)

Piirisarja

Amlogic 8726 M3（ARM Cortex A9 CPU, ARM Mali400)

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

2012

Koko

187 * 92.5.3 * 15mm 230g

Yinlips YDPG 17

Näyttö

4.3" 480x272px resistiivinen kosketusnäyttö

Piirisarja

GP33003 ( ARM Cortex-A8 1.2GHz, Power Vr 531)

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

2012

Koko

192.6 x 87.3 x 20.5mm

JinXing JXD S603

Näyttö

4.3" 480x272px resistiivinen kosketusnäyttö (2 yhtäaikaista kosketusta)

Piirisarja

GP33003（Cortex A8 1GHz CPU, Power Vr SGX531）,

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

2012

Koko

172.5 x 84.5 x 13.1mm 205g

Open Pandora 1GHz

Näyttö

4.3" 800×480px resistiivinen kosketusnäyttö

Piirisarja

Texas Instruments DM3730 (ARM Cortex-A8 CPU @1 GHz;PowerVR SGX530 @200 MHz)

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

1GHz on tullut myyntiin kesäkuussa 2012, hinta 666€

Koko

140.29 × 83.48 × 29.25 mm 320g

Sony XPeria Play

Näyttö

4" 854×480px kapasitiivinen kosketusnäyttö

Piirisarja

1 GHz Qualcomm Snapdragon S2 (MSM8255; Adreno 205)

Muistia

512MB

Julkaisuvuosi

2011, hinta 340€

Koko

119 × 62 × 16 mm 175g

GP2X Caanoo

Näyttö

3.5" 320×240px resistiivinen kosketusnäyttö

Piirisarja

MagicEyes Pollux VR3520F (ARM926EJ 533 MHz)

Muistia

128 MB

Julkaisuvuosi

2010 (tuotanto lopetettiin 2011)

Koko

146 × 70 × 18.5mm 136g

GP2X Wiz

Näyttö

2.8" 320×240px (resistiivinen?) kosketusnäyttö

Piirisarja

MagicEyes Pollux VR3520F ( 533 MHz ARM926TEJ )

Muistia

64 MB

Julkaisuvuosi

2009

Koko

121 x 61 x 18 mm 136g

Ritmix RZX-50 (R-480)

Näyttö

4.3" 480x272px

Piirisarja

400 MHz / Ingenic JZ4755 XBurst

Muistia

64MB

Julkaisuvuosi

2012 venäjällä

Koko

182 x 80 x 15 mm , 190g

Muuta

Venäläinen Dinguu klooni. Kehittäjäyhteisö ja epävirallinen SDK venäjäksi.

GCW Zero

Näyttö

3.5" 320x240px

Piirisarja

Ingenic Jz4770 1GHz /GPU 496MHz Vivante GC860

Muistia

256MB DDR2 / 512MB

Julkaisuvuosi

2012

Koko

143 x 70 x 18mm 227g

Muuta

Laitetta pidetään Dinguu A320:n manttelinperijänä.

Gemei A330

Näyttö

3" 320x240px

Piirisarja

CC1800 processor (ARM926 400MHz)

Muistia

64MB

Julkaisuvuosi

2010

Muuta

Gemein julkaisema rautatasolla yhteensopimaton päivitys Dinguu A330:n ja A320 -malleille. Laitteelle on julkaistu epävirallinen SDK. Laitteen valmistaja ei tue homebrew-kehitystä.

Dinguu A330

Näyttö

2.8" 320x240px

Piirisarja

Ingenics JZ4740  @ 336Mhz

Muistia

64MB

Julkaisuvuosi

2010

Koko

132 × 57 × 15mm 120g

Muuta

Dinguun julkaisema päivitys A320:lle.

Dinguu A320

Näyttö

2.8" 320x240px

Piirisarja

Ingenics JZ4732  @ 336Mhz

Muistia

32MB

Julkaisuvuosi

2009

Koko

125 x 55.5 x 14mm 110

Muuta

Suosittu konsoli jonka homebrew-kehitystä laitteen valmistaja aktiivisesti tuki.

Kaikki paitsi kelluminen on turhaa

Vuodesta 1997 on Kerava-jokea laskettu vuosittain päissään mitä ihmeellisimmillä kelluvilla kapistuksilla. Ajan myötä Kaljakellunta-tapahtuma on kasvanut niin isoksi, että se on saanut oman Wikipedia artikkelinsa, valtamedia julkisuutensa ja nyt myös viranomaisten huomion. Seuraavaksi Vantaan käräjäoikeudessa tullaan arvioimaan se, että ovatko kaljakellunta.com:n ylläpitäjät syypäitä siihen, että kesällä muutama tuhat ihmistä laski kännipäissään Kerava-jokea. Osa vieläpä ilman pelastusliivejä.

Helsingin Sanomien keskusteluosastolle Kaljakellunta.com -sivuston aikaisempi ylläpitäjä Mikko Kiuru (joka siis ei tullut syytetyksi) kirjoitti syytteestä ja tapahtuman luonteesta seuraavaa:

Kaljakellunta on ollut virkavallan tiedossa ihan alusta asti. Siitä on myös keskusteltu heidän kanssaan eri tilanteissa. Ja heti kun poliisi pyysi sulkemaan nettisivuston, se suljettiin. Kellujien puolelta toiminta on ollut alusta asti 100% läpinäkyvää ja avointa.

Roskaaminen on ollut iso ongelma, vaikka se ei varsinaisesti liity koko oikeusjuttuun mitenkään. Ainoa paikka, jossa roskaamisongelmaa yritettiin ratkoa oli kellunta-sivuston keskustelupalsta (joka nyt on suljettu poliisin pyynnöstä). Tällaiset ongelmat on ratkaistavissa rauhanomaisesti, jos sitä halutaan. Olen itsekin ollut kellunnan siivoustalkoissa useina vuosina. Energiansa voi käyttää joko rakantavasti tai tuhoavasti. Poliisi olisi voinut järjestää esim. tilaisuuden, jossa ongelmaan olisi yhdessä voitu etsiä ratkaisua.

Kun keskustelette tästä asiasta, muistakaa, että puhutaan äärimmäisen tärkeistä perusoikeuksista: kokoontumisvapaudesta ja sananvapaudesta. Vaikka joku ei tykkäisi kaljasta tai joessa kellumisesta, se ei tarkoita etteikö perusoikeuksista pitäisi pitää kiinni. Ja muistakaa sekin, että virkavalta on itse aiheuttanut tämän vastakkainasettelun. Kelluntasivuston ylläpitäjät eli nyt syytettynä olevat eivät missään vaiheessa ole uhanneet yhteiskuntaa tai virkavaltaa mitenkään vaan ovat aina olleet täysin yhteistyöhalusia virkavallan kanssa. Muistaakseni vuonna 2006 he itse omatoimisesti soittivat viranomaisille ennen kelluntaa ja keskustelivat ongelmien minimoimisesta.

Itse perustin tuon Kellunnan nettisivun vuonna 2000 ja vasta vuonna 2005 luovutin sen nykyisille ylläpitäjille. Miksi yhtäkkiä vuonna 2008 tämän sivun ylläpitämisestä tuli laitonta? Missä kulkee raja, jolloin nettisivun ylläpitäjän pitää hakea poliisilta lupa kirjoituksilleen tai keskustelualueella tapahtuvalle keskustelulle? Oliko sivun perustaminen vuonna 2000 jo rikollista? Olenko ollut kriminaali tietämättäni?

Jatkossahan kaljakellujat tulevat kohtaamaan jonkun muun sivuston alla (esim. Facebookissa). Viranomaisten kannattaisikin jo aloittaa yhteydenotot kyseisen sivuston ylläpitäjiin, jotta saadaan ensi vuodeksi vielä isompi oikeudenkäynti aikaiseksi.

Kiuru myös blogasi aiheesta ja tuli haastatelluksi Radio Rockin Korporaatioon (0:20s ja 6:25) . Lisäksi puolustusta edustava Turre Legal on blogannut aiheesta.

Sinänsä tuo vuosittainen kaljakellunta on samanlaista itseorganisoituvaa toimintaa kuin Vappupiknikit. Niitäkään ei kukaan järjestä vaan ihmiset "vain" tietävät minne ja milloin kokoontua ja jättävät siinä sivussa jälkeensä sotkua. Viestinnän tehostumisen myötä noita tapahtumia on vain huomattavasti helpompi järjestää jolloin Vapun lisäksi on ilmestynyt Kaljakelluntoja, Botelloja, Street partyjä ja Flash mobeja jne.

Samalla määrän kasvaessa viranomaiset luonnollisesti haluavat saada jonkun siivoamaan jäljet, hankkimaan järjestysmiehet ja ottamaan haukut vastaan jos homma kusee. Joten nyt asialle haetaan ennakkotapausta oikeudesta.

Toisaalta toistaiseksi Kaljakellunta on ollut hauskanpitoa ilman onnettomuuksia tai muitakaan syitä miksi se pitäisi kieltää joten saas nähdä miten oikeudessa käy.

Uutisia

• HS, 26.10.2009, Nettisivujen pitäjille syytteet kaljakellunnasta
• Vartti, 3.8.2009, Kaljakellunta jätti kaamean jätevyöryn
  
• HS, 1.8.2009, Keravanjoen ensimmäiset kaljakellujat lipuivat turvallisesti maaliin
  
• HS, 1.8.2009, Kaljakellunta käynnistyi Keravanjoella (video)
  
• HS, 31.7.2009, Kaljakellujien kumiveneille tarjolla kierrätyslava
  
• TalSa, 31.7.2009, Kaljakellunta tyhjensi kaupat kumiveneistä
• HS, 22.7.2009, Kaljakellunta toteutuu poliisin toiveista huolimatta
  

Linkkejä

• Irc-galleria: Kaljakellunta
• Flickr: Kaljakellunta 2009
• Ilkka Luoma: Oikeus haluaa selvittää mikä on organisoitua anarkiaa?
• Piraattipuolue: Piraattipuolue kritisoi Kaljakellunnasta keskustelemisesta nostettuja syytteitä