sunnuntaina, toukokuuta 24, 2009

Ylen "Haussa heikkoja signaaleja tulevaisuuden radiosta" -kysely

Ylen radiopuolen kehityspäällikkö Tuija Aalto julkaisi blogissaan radion tulevia kehityskulkuja luotaavan kyselyn. Blogikirjoituksen kommenteissa on myös linkkejä muiden vastauksiin ja omat vastaukseni löytyvät tämän kirjoituksen kommenteista. Jos aikoo vastata kyselyyn, niin tulee mielenkiintoisempia vastauksia jos ensin vastaa ja sitten vasta lukee muiden vastaukset. (IMHO)

Lisäys: deadline on sit tänään näemmä.

3 kommenttia:

zache kirjoitti...

0.a. Nimimerkki tai nimi, jota voin käyttää kertoessani ajatuksiasi aiheesta

0a: Zache

0.b. Demografis-elämäänvaiheellinen ja -tyylillinen tyypittely

0b: Olen kolmekymppinen korkeakoulutettu koodarinörtti.

1. Kuvaile itseäsi vuonna 1989 audiomedian ml. radion käyttäjänä. Kuuntelitko ularadiota? Mitä kanavia? Missä tilanteissa, miksi? Ellet, siirry seraavaan

1 En muista.

2. Kuvaile itseäsi vuonna 1999 audiomedian ml. radion käyttäjänä. Kuuntelitko ularadiota? Entä digiradiota? Mitä kanavia? Missä tilanteissa, miksi tai mikset?

2 Vuonna 1999 kotona kuuntelin Radio Mafiaa(vai oliko se Ylex jo silloin) ja Kiss FM:ää. Ihmisillä ei tuolloin ollut vielä nettiyhteyksiä kotona, joten minä ja muu porukka kulutti vapaa-aikansa koululla jossa mm. kuunneltiin nettiradioita sekä kuunneltiin ihmisten omia soittolistoja jne.

3. Kuvaile itseäsi audiomedian ml. radion käyttäjänä nyt vuonna 2009? Kuunteletko ularadiota? Kuunteletko nettiradiota? Tilaatko ja kuunteletko podcasteja? Kuunteletko musiikkia netin musiikkiyhteisöpalveluissa? Mitä kanavia / palveluja? Missä tilanteissa, miksi, mikset?

3 Vuonna 2009 kuuntelen kotona nettiradioita, podcasteja ja hieman
perinteistä radiota. Perinteisen radion kuuntelu on jäänyt tilanteisiin jossa tietokone ei ole päällä. Kotona kuuntelen radiokanavia tietokoneen kautta, koska silloin radio on integroituna tietokoneen muuhun äänentoistoon eikä peitä sitä. Mediapalveluista käytän Spotifyä ja Last.fm:ää. Podcasteina kuuntelen suomalaisia podcasteja, sekä Yleltä päivän uutiset ja tiedeohjelmia.

4. Kun ajattelet 20 ja 10 vuoden takaisia radion käyttömotiivejasi, onko käytössäsi nyt muita palveluja, jotka täyttävät sinulle radion tarpeen korvaten radion käytön? (Tyypillisiä syitä radion kuuntelulle YLEn kuuntelijatyytyväisyys-tutkimuksesta: Minulle sopivaa musiikkia / Pysyn ajan tasalla / Luotettavat uutiset / Hyvät kuuluttajat tai mukaansatempaavat juontajat jne)

4 Ei ole, radion määritelmä tosin on laajentunut koskemaan kaikkea
toimitettua audiosisältöä.

5. Kun kuvittelet tulevaisuutta 10 vuotta eteenpäin, vuoteen 2019, millaisia palveluita uskot tai toivot silloin olevan olemassa, jotka täyttävät niitä tarpeita, joita radio täytti aikaisimmin omalla kohdallasi?

5 Vuonna 2019 kuuntelen yhä audiomuotoisia ohjelmia. Luultavasti silloinkin minua kiinnostavat tiede, uutiset ja musiikin erikoisohjelmat. Suurimpana erona on se, että kuunteleminen ei ole enää aikaan sidottua vaan radiossani on ajansiirto-ominaisuudet. Lähetyksen voi pysäyttää tai siitä voi toistaa pätkiä myöhemmin. Jos ajansiirron takia radio on lähetystä hieman jäljessä, niin se osaa kuroa eron umpeen nopeuttamalla huomaamattomasti toistoa ja jättämällä
musiikkia pois. Ohjelmia voi myös tallentaa ja siirtää muille
laitteille.

Toisena suurena erona on etten kuuntele enää tiettyä kanavaa vaan suurimman osan ajasta kuuntelen radiokanavien omia tai muiden ihmisten tekemiä soittolistoja. Nämä soittolistat voivat pitää sisällään mitä tahansa live-lähetyksien ja arkistojen aarteiden väliltä. Soittolistoissa ei ole myöskään keinotekoisia rajoituksia siihen mistä toistettava audio tulee. Eli itsetehtyjä podcasteja, Radio Helsingin ja Ylen ohjelmaa voi olla onnellisesti sekaisin.

Ennalta tehtyjen soittolistojen lisäksi niitä on mahdollista ylläpitää yhteisöllisesti. Tällöin kaikki samalla soittolistalla olevat synkronoidusti kuuntelevat samaa ohjelmaa ja pääsevät lennossa editoimaan soittolistan sisältöä. Radiot/toisto-ohjelmat tukevat myös sitä, että osa soittolistan muokkaajista toimii samalla myös juontajina ja pystyvät mm. puhumaan lähetyksen päälle tai etäohjaamaan muiden käyttäjien toisto-ohjelmia.

Ominaisuutta käytetään esimerkiksi perjantai-iltaisin, kun jengiä kerääntyy koneiden äärelle kalsarikännäämään ja miksaamaan soittolistalle parhaat palat viikon ohjelmista.

zache kirjoitti...

6. ** Kysymys erityisesti kulttuurin, tieteen ja klassisen musiikin ystäville **

Ajattele erityisesti kulttuurin ja tieteen puheohjelmia ja klassisen musiikin ohjelmia ja konserttilähetyksiä ja -taltioita. Mitä kilpailijoita näet horisontissa tai nykyään radiolle (vrt. monet eri radion käytön motiivit edellä)? Entä, radion kuuntelijana, onko sinulla odotuksia radion tarjoamien sisältöjen ja palvelujen kehittämisen suhteen? Konkreettisesti tieätmiesi hyvien www-palvelujen osoitteetkin kiinnostavat.


6 Tiede- ja asiaohjelmille tulee kilpailijoiksi esitelmät ja tapahtumat, koska useammin tutkijoiden yms muiden asiantuntijoiden keskinäisiä esityksiä ja seminaareja videoidaan nettiin. Musiikkiohjelmille tulee kilpailijoiksi niiden kansainväliset vastineet ja musiikkifanien itse tekemät ohjelmat vrt muotiblogit nyt.

7. ** Kysymys erityisesti podcastaajille **

Uskotko ns. yleisöjen, tai kaupallisten tai ammattimaisten mediatoimijoiden ulkopuolisten tahojen tuottamien audio-ohjelmien tarjonnan ja kysynnän lisääntyvän seuraavien 10 vuoden aikana? Mitkä tekijät vaikuttavat asiaan mielestäsi?


7 Kyllä, pääasiallisena syynä tulee olemaan välineiden kypsyminen helpommin käytettäviksi.

8. ** Avoin kysymys **

Millainen uskot audiomediamaiseman olevan vuonna 2019 nykyiseen verrattuna? Tuleeko uusia toimijoita? Mistä, keistä? Häipyykö nykyisiä toimijoita? Miksi? Muuttuuko ihmisten mediakäyttö johonkin suuntaan? Miksi? (Tässä voit ajatella suomalaisia yleensä, kun edellä olen pyytänyt ajattelemaan omaa mediakäyttöäsi)


8 Vuonna 2019 kaista ja tallennustila ovat jatkaneet halventumistaan jolloin kaikille on käynyt itsestään selväksi audiobittien siirron estämisen hyödyttömyys. Tämän valaistumisen jälkeen vastatakseen piratismin uhkaan sisällöntuottajat pistivät sisältönsä laillisesti ja ilmaiseksi nettiin joka ratkaisi piratismin, mutta ei rahoitusongelmaa.

Sen seurauksena mm. radiokanavat ovat muuttuneet mainos- tilaus- tai lahjoitusrahoitteisiksi audioarkistoiksi . Käytännössä tämä näkyy niin, että muutaman ison kanavan sijaan on tuhansia pieniä personoituja virtoja jotka koostuvat usean eri audiolähteen sisällöistä ja brandit kulkevat audioarkistojen (Yle, BBC, Jamendo, Wikimedia jne) tasolla tai sitten yksittäisten ohjelmien ja soittolistan kokoajien tasolla.

Tuija Aalto kirjoitti...

Kiitos paljon vastauksistasi!